Kuka istuttaa tänä kesänä Suomen metsät?

Rajat laitettiin kiinni 19.3 korona viruksen takia. Monet muut Euroopan maat ovat tehneet jo samoin. Tähän mennessä Suomen metsissä jo pitkään vaanivaa työvoimapulaa on paikkailtu eri puolilta Eurooppaa tulleilla kausityöntekijöillä, jotka ovat ryhmissä kulkeneet istuttamassa hakatut aukot. Näistä kausityöntekijöistä suurin osa ovat tulleet Baltian maista ja Itä-Euroopasta. Jo jonkin aikaa tulotaso näissä lähtömaissa on ollut nousussa ja yhä useampi on jäänyt sen myötä töihin kotimaahansa. Tämän lisäksi Keski-Eurooppaa vaivannut kirjanpainajaepidemia kilpailee samoista tekijöistä lähempänä kotia. Nyt kun rajat ovat kaikkialla menossa kiinni ja matkustamista mahdollisesti neuvotaan välttämään vielä pidempäänkin, mitä tapahtuu istutuksille, joiden suhteen on ennen luotettu ulkomaisen kausityön varaan? Tuleeko tälle kaudelle ketään?

Samantapaisia asioita mietitään myös rakennusteollisuudessa ja  erityisesti maatalousalalla, jossa runsaasti kausityövoimaa on jäämässä matkustuskieltojen taakse.

Kotimaisella työllä täytyisi saada paikattua suuri aukko. Istutuksia ei sopisi jättää rästiin, jo pelkästään viimeaikaisesta WC-paperin hamstrauksen perusteella voidaan todeta, että metsäteollisuuden tuottamat tuotteet ovat meille tärkeitä nyt ja jatkossa. Hakatun puun tilalle on saatava nopeasti uusi kasvava taimikko.  Lisäksi kun puun tarve ja hakkuut jatkuu, ensi vuonna on omat uudet istutusalat tulossa työnalle, kuka tämän vuoden rästit silloin ehtii hoitaa?

Baltian maissa ei olla jääty odottamaan vastaavien haasteiden ilmaantumista, vaan on aloitettu istutuksien koneistaminen suurimman metsänomistajan eli valtion toimesta. Olisiko meilläkin sopiva aika antaa Suomalaisten koneyrittäjien hoitaa myös istutukset? Koneet menevät metsään joka tapauksessa, tekniikka on valmista ja kilpailukykyiseksi todettua. Yrittäjät ovat valmiita, kun työtä uskalletaan luvata.